Olishan se pitäny arvata, ettei se hieno hetki kauaa kestäny. No, tällä tavallisella jatketaan. On yks biisi, mitä oon melkein koko päivän kuunnellu. Kertosäe... jotain uskomatonta.. ihan kun mun ajatukset.

Kulta kutsuttiin sen kaverin juhliin viikonloppuna. En oo yllättyny, ettei mua kutsuttu. Sattuhan se, kun se ilmotti et se kutsuttiin. Mut oon jo melkein tottunu siihen. Ei kai semmoseen helposti totu, kun on joku kenen kanssa asuu yhdessä, niin kai sitä luulee et tulee kutsu myös itelle, et niinkun pääsee toisen mukana, ja varsinkin kun on suhde jo vakavalla pohjalla yms.. Kyllä sukujuhliin aina kutsu tulee, mut sit nää toisenlaiset juhlat, illanistujaiset yms.. Aina mut jätetään pois. Miks? Ehkä mä en oo hyvää seuraa. Ehkä sitä ei katota hyvällä, et en aina oikein jaksa hymyillä ja vetäydyn usein omiin oloihini. Tosin, kokemuksien perusteella voisin melkein väittää et mielummin oon kyllä kotona. Aina, kun ollaan menty jonnekin missä on ihmisiä, mä jään porukasta pois. En tiiä miks, koitan kyllä yleensä jutella, olla seurassa mukana ja kuunnella toisten juttuja. Niinkun joku normaali ihminen. Yleensä se onnistuu ihan hyvin, jos on juonu vähän rohkasevia. Mut jotenkin se menee aina siihen, et kukaan ei kuuntele mua tai siis puhuu mun päälle, kukaan ei loppujen lopuks huomioi mua mitenkään, niillä on omat jutut. Oon koittanu miettii et mikä mussa on vikana kun aina jään porukoitten ulkopuolelle. Onko mulla tyhmät jutut? Ei se johdu siitä, mä oon kokeillu sitä. En puhu mistään eri aiheesta kun muut, enkä esitä minkäänlaista mielipidettä/kantaa mihinkään ja silti sama jatkuu. 

Mut silti salaa toivon, että mutkin huomioitais joskus. Olishan se ihan piristävää varmaan päästä välillä ulos ihmisten seuraan, ennenkun syrjäydyn ihan kokonaan.

Mikä mussa on vikana? Mitä mä teen aina väärin? 

Se ase tuntuu käsissäni valtavalta, minut valtasi valta se tuntuu karmivalta
Karmi alta ja päältä, halusin pois täältä
Halusin tän taakan pois mun harteiden päältä
Makasin maassa, selkä helvettiin päin
Just sillä hetkellä mä helvettiin näin
Puun oksat näytti valoo vasten käsiltä, häkiltä, maailma, mieli pilkkopimeeltä säkiltä
Muistan hetket yksin, ku ei ollu ketään toista
Paras hetki jos puhelinmyyjä sattu soittaan
Tlasin lehdet jotta saisin postii edes, menin lääkäriin jotta joku koskis edes
Nyt sade kaatamal kastaa, huudan huudan ja vaan saatana vastaa
Vaan saatana jaksaa, saatanan lasta, anteeks jos olin niin saatanan paska

Kun mä lähden huomaako kukaan, vai onks se päivä muiden joukossa?
Kaikki mitä minä halusin - joku huomioisi minutkin.
Kun mä lähden huomaako kukaan, vai onks se päivä muiden joukossa?
Vaikka kaikki mitä halusin, et joku huomioisi minutkin.

Kai se oli liikaa vaadittu, etten olis, yksinäisyyteen kahlittu
Vanki, tässä muistojen vankityrmässä, yksin kuljen hangessa kylmässä
Askel askeleelta, lähempänä tuonelaa, lähempänä kuolemaa
Joten miksi juoksemaan, lippu on jo lunastettu ja se on vaan one way
Someday maybe everything's alright
But not today, today Iäm just a little poor guy, koulussa olin fat, stupid sekä fore eyes
Kai yksin mun edettävä on vaan, kuuntele kun hiljaa mä kuiskaan sun korvaas
"Mun on kylmä, mua pelottaa niin paljon."
Ei tilaa ollu kellään mulle alla sateenvarjon
Hyvästi rakkaat, en voi kiittää tarpeeks, koska huomenna on mulla paljon parempi olla

Kun mä lähden huomaako kukaan, vai onks se päivä muiden joukossa?
Kaikki mitä minä halusin - joku huomioisi minutkin.
Kun mä lähden huomaako kukaan, vai onks se päivä muiden joukossa?
Vaikka kaikki mitä halusin, et joku huomioisi minutkin